Nykyisen Aureskosken Jalostetehtaan paikalla on pitkät puunjalostuksen perinteet.

W.Rosenlew & Co vuokrasi Aureskosken alueen vesioikeudet vuonna 1862. Viranomaisten suostumuksen vesialueen käyttöön ja ennenkaikkea, kosken voiman valjastamiseen, tuli vuonna 1863.

Ensimmäinen saha Aureskoskelle valmistui vuonna 1864. Säilyneiden tietojen mukaan vuonna 1869 vesivoimalla sahattiin 629 tukkia. Aureskosken saha oli lankkusaha ja 90% tukeista sahattiin tuolloin lankuiksi.

Suomalaisen sahateollisuuden korkeasuhdanne 1870-luvun alussa ja samoihin aikoihin tapahtunut höyrysahojen läpimurto vaikeutti tuntuvasti vesisahojen tulevaisuudennäkymiä. Siksi, Aureskosken sahan, muuttamista höyrysahaksi suunniteltiin vuonna 1871. Tuolloin investointi olisi kuitenkin ollut niin mittava, että tuolloinen sahayhtiö luopui höyryhankkeesta ja laittoi sahan myyntiin 1872. Myynnillä oli tarkoitus rahoittaa uuden suursahan rakentamisen Poriin, hyvien laivausyhteyksien päähän. Sahaustoiminta alueella lopetettiin ja tuotantotilat pääsivät ränsistymään. Saha myytiin, viimein, vuonna 1888. Uusi omistaja ei kuitenkaan enää aloittanut Aureskoskella sahaustoimintaa vaan purki jo ränsistyneet rakennukset.

Noin neljänkymmenen vuoden tauon jälkeen sahaustoiminta alkoi Aureskoskella uudelleen. Paikkakuntalinen Kalle Mäkelä rakennutti paikalle uuden yksiraamisen sahan, jota pyöritti vesiturbiini. Sahan yhteydessä toimi myös alueen ensimmäinen höyläkone ja mylly.

1949 sahan osti uusi omistaja, Kaskisten Puutavara Oy. Yhtiö oli noin 40 sahan yhteinen markkinointiyritys. Aureskosken saha yhtiöitettiin omaksi yhtiökseen, Aureskoski Oy:ksi, vuonna 1950. Tuolloin sahaa myös kehitettiin ajanmukaiseksi ja tehokkaaksi.

Samaan aikaan suomessa, sodanjälkeinen hintasäännöstely purettiin. Sahatavaran hintasäännöstelyn purku ja mailmanmarkkinoilla tapahtunut korkeasuhdanne vauhditti Aureskosken toimintaa. Sahan koko kapasiteetti oli käynnissä ja vuonna 1954 Aureskoskella sahattiin jo 57.000 m3 sahatavaraa.

1950-luvun alussa otettiin Aureskoski Oy:ssä mukaan koneelliset kuljetusvälineiden lastaukset ja purut. Myös sähkön käyttö sahaustoiminnassa otettiin käyttöön voimanlähteenä. Tiloissa vieläkin oleva höyrykone oli käytössä aina 1970 luvulle saakka. trukkien käyttö aloitettiin lautatarhalla 1963 ja samoihin aikoihin myös ennakkoluulottomasti käynnistyi tukkien lajittelun automatisointi. Tähän automatisoituun lajitteluun siirryttiin ensimmäisten sahojen joukossa vuonna 1968.

1969 aloitettiin oma sähköntuotanto dieselagrikaatilla. Tämän johdosta voitiin aloittaa höyryvoimakoneen muuttaminen kuivaamojen energian lähteeksi.

1970 valmistui ensimmäinen oma kuivaamo, jossa voitiin käyttää hyödyksi sahan tuottamaa purua ja kuorta.

1974 Höyläämö ja sahatavaran paketointilinjasto uusittiin. Vuonna 1975 uusittiin sahan tuotantolinja. Sahaustoiminnan yhteen raskaimmista vaiheista, rimoitukseen, saatiin helpotus kun rimoitus automatisoitiin 1977.

1979 Sahalla siirryttiin 2-vuorotuotantoon. Vuonna 1981 tapahtui sahalla dramaattinen vahinko. Tuli tuhosi koko sahan tärkeimmän, sahausosaston.

Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta haettiin uusia innovaatioita ja ajatuksia uudesta tekniikasta sahan jälleenrakentamiseen. Uusi saha valmistui tuotantokuntoon 1983. Tuolloin ensimmäiset mikroprosessorit valvoivat ja ohjasivat sahatavaran tuotantoa. Sahatavaran vuosituotanto lähes kaksinkertaistui 90 000 m3:iin

Tulevina vuosina investoitiin voimaperäisesti tuotantoon

1985 paketointilaitoksen uudistus sekä kanavakuivaamot ja vientivarasto.

1986 Kuorimo

1987 Erikoiskuivaamo ja automaattinen palontorjuntajärjestelmä.

1988-1990 mittava jalostusinvestointi, jossa sijoitettiin yli 20 miljoonaa markkaa konekannan uusintaan.

Uudistuksen jälkeen tuotantolaitoksella itse jalostettiin 60% koko sahaustoiminnan tuotannosta.

1990 luvun alussa Aureskoski oli jalostusasteeltaan kolmen parhaan sahajalostelaitoksen joukossa suomessa.

1990 luvun alussa tapahtuneet muutokset finassimarkkinoilla aiheuttivat Aureskoski OyN omistajille muilla tahoilla huomattavia ongelmia. Yhtiö myytiin vuonna 1994 ruotsalaiselle Fagerlid Industrier AB:lle. Fagerlid harjoitti voimakasperäistä liiketoimintaa ja osti mm. Lapuan Saha Oy:n 1997.

Pian Fagerlid Industrier AB ajautui konkurssiin. Aureskosken sahaa ja jalostustoimintaa jatkettiin silti konkurssipesän lukuun.

Vuonna 2000 Aureskosken tuotantolaitos siirtyi UPM-Kymmenen omistukseen.

Vuonna 2001 Aureskoski fuusioitiin Yhtyneet Sahat Oy:öön ja vuonna 2004 omistajaksi tuli UPM-Kymmene Wood Oy.

Samana vuonna Aureskosken pitkä historia, yhtenä merkittävänä suomalaisena sahana, päättyi. Aureskoskella lopetettiin sahaustoiminta.

Sahaustoiminnan siirtyessä muille omistajayhtiön sahoille, aloitettiin Aureskoskella uutta.

2007 valmistui uusi pintakäsittelylinja. Linja oli valmistuessaan yksi euroopan moderneimmista ja tehokkaimmista linjoista.

UPM keskitti myös kotimaan jalostetavaran myynnin ja laskutustoiminnat Aureskoskelle. 11.3.2012. UPM ilmoitti sulkevansa Aureskosken jalostetehtaan ja jalostustoiminta päättyi 31.12.2012.

10.4.2013 Tammiwood Oy osti Aureskosken tuotantolaitoksen koneineen, kiinteistöineen ja tontteineen.

Tammiwood käynnisti laitoksen uudelleen, Aureskosken Jalostetehdas Oy:nä 5.8.2013

Laitoksen linjastoa on edelleen kehitetty ja sillä pystytään pintakäsittelemään tuotteita myös erittäin vaativille asiakkaille.

Laitoksella on käytössä yhä höyläys ja kuivauskapasiteettia, joka mahdollistaa korkean jalostusasteen. Laitoksen tuotannon vuosikapasiteetti on maksimillaan, tällä konekannalla, noin 120000m3

Tuotannosta on mennyt lähes puolet ulkomaan markkinoille. Tärkeimpiä vientimaita ovat olleet: Japani, Saksa, Ranska ja Englanti

parkano_jalostetehdas_aureskoski_ilmakuva[1]

parkano_jalostetehdas_aureskoski_höyläämö[1]